Nuoret tahtovat tehdä työtä ja oppia

Nuoret tahtovat tehdä työtä. Nuoret tahtovat tienata rahaa. Nuoret haluavat kouluttautua. Kaikkea kolmea ja yhtä aikaa. Samaan aikaan toisaalla tehdään päätökset leikata koulutuspaikkoja ja karsia oppisopimuskoulutusta. Nuoret tahtovat yhdistää työn ja oppimisen. Samaan aikaan jossain tehdään päätös, ettei näin voi tehdä yhä harvemmin. Nuoret tahtovat elämään kiinni – koulutuspaikkoja, työtä, työharjoittelupaikkoja, matalia kynnyksiä työelämään. Samaan aikaan tehdään päätös yhteiskuntatakuusta, mikä on hieno päätös. Yksi pieni mutka on matkassa, kun samaan aikaan jossain muualla valmistellaan päätöstä siitä, että Pohjois-Pohjanmaalta viedään satoja koulutuspaikkoja. Pelkästään Oulun nuorisotyöttömyys on 17,7 %:ia. Väestön keski-ikä on 34,5 vuotta.  Ei täältä voi viedä oppisopimus- ja koulutuspaikkoja. Nyt tarvitsemme osallisuutta ja vaikuttamista kaikilta, että saisimme tämän yhtälön ratkaistua. Tämä ei ole ongelma. Tämä ei ole haaste. Tämä on tulevaisuutta ajatellen mahdollisuus, johon voimme tarttua yhdessä. Olen valmis.

Työn tekemisen esteitä

Viime aikoina eri ihmisten kanssa keskustellessani olen törmännyt siihen, minkälaisia esteitä järkevälle työhön tai opiskeluun hakeutumiselle lainsäädäntömme on asettanut. Moni nuori tai vanhempikin haluaisi oppisopimukseen, koulutukseen tai työelämään, mutta niin oppisopimukselle, koulutukseen tai työelämään hakeutumiselle on rakennettu käytänteitä, jotka estävät järkevät ratkaisut.

Esimerkiksi aktiivinen kolmen lapsen äiti on hankkinut itselleen oppisopimuspaikan yrityksestä, jossa voisi hankkia itselleen uuden ammatin ja jolla on valmiiksi liian suuri asiakaskunta ja yrityksellä on halu ottaa äiti oppisopimuskoulutukseen, mutta työvoimahallinto antaa kielteisen päätöksen palkkatuesta, koska toimiala on väärä.

Fakta

Työ- ja elinkeinotoimistolla on oikeus harkita tapauskohtaisesti, milloin työnhakijan sijoittumista työhön voidaan edistää myöntämällä palkkatukea. Sääntöjen mukaan palkkatuen tulee parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa ja työmarkkina-asemaa sekä edistää pitkään työttömän olleen pääsemistä avoimille työmarkkinoille.

Tässä tapauksessa työvoimatoimisto käytti harkintaa, minkä mukaan uuden ammatin hankinta työvoimatoimiston tietojen mukaan väärältä toimialalta, ei ole hyvä syy myöntää palkkatukea. Oman aktiivisuuden palkintona on äidin työttömyyden jatkuminen ja yritys ei saa kaipaamaansa työntekijää oppimaan.

Tai nuorella yhden lapsen äidillä on mahdollisuus ottaa vastaa osa-aikainen työ, mutta ei voi sitä vastaan, koska hänen pitää alle 25-vuotiaille maksettavaa työmarkkinointitukea saadakseen hakea yhteishaussa kolmeen erilaiseen koulutuspaikkaan ennen vuodenvaihdetta ns. syyshaussa, jolloin yhteishaussa on tarjolla vain koulutuspaikkoja yli 100 km:n päässä kotoa. Omalta paikkakunnalta on tarjolla vain koulutuspaikka, jonka nuori on jo suorittanut. Koulutuspaikka on otettava vastaan, vaikka se sijaitsi 450 km:n päässä nykyisestä kotiosoitteesta. Ainoa hyväksyttävä syy olla ottamatta koulutuspaikkaa vastaan on vakituinen työpaikka, jota taas ammattitutkinnoton nuori ei saa paikkakunnalta, jossa nuorisotyöttömyys on 17,7 %:ia. Osa-aikainen työ tai pieni lapsi ei ole riittävän hyvä syy olla ottamatta koulutuspaikkaa vastaan. Nuorella on edessään pakollinen karenssiaika tai ero pienestä lapsesta.

Fakta 2

Työmarkkinatuen säännöksistä kerrotaan, että 18-24 –vuotiaalla on oikeus työmarkkinatukeen myös työttömyyden ajalta edellyttäen, että hän ei ole kieltäytynyt, eronnut tai erotettu työstä , koulutuksesta tai eräistä työvoimapoliittisista toimenpiteistä. Lisäksi edellytetään, että hän on hakeutunut soveltuvaan ammatilliseen koulutukseen, johon voidaan myöntää opintotukea, eikä hän ole kieltäytynyt, eronnut tai omasta syystä erotettu tällaisesta koulutuksesta.

Vaikka työmarkkinatukioikeus olisikin menetetty siitä syystä, että em. ehdot eivät täyty, henkilö on oikeutettu työmarkkinatukeen esimerkiksi työvoimakoulutuksen tai työharjoittelun ajalta.

Työmarkkinatukioikeuden voi saada takaisin, kun on ollut työssäoloehtoon luettavassa työssä, työharjoittelussa, työkokeilussa tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa yhteensä viisi kuukautta, valmistunut ammattiin tai täyttänyt 25 vuotta.

Käytännössä karenssiaika voi olla siis viisi kuukautta.

Näistä säännöksistä johtuen työvoimahallinto kehottaa hakemaa koulutukseen aktiivisesti. Jotta oikeus työmarkkinatukeen säilyy, työnhakijan tulee hakea aktiivisesti ammatilliseen koulutukseen sekä kevään että syksyn yhteishaussa (nuoren pitää hakea ammatilliseen koulutukseen syksyllä, vaikka vuoden alussa ei ole tarjolla ainoatakaan nuorelle sopivaa koulutusvaihtoehtoa). Velvollisuus hakeutua koulutukseen on voimassa myös työharjoittelun tai muun toimenpiteen aikana.

Työvoimahallinto määrittelee aktiivisuuden seuraavasti

Peruskoulututkinnon suorittanut hakee yhteishaussa vähintään kolmeen toisen asteen perustutkintoon johtavaan ammatilliseen koulutukseen (tämä tarkoittaa sitä, että pitää hakea kolmea koulutuspaikkaa, vaikka yksikään kolmesta ei olisi nuorta kiinnostava, pääasia on hakeminen). Ylioppilastutkinnon suorittanut hakee yhteishaussa vähintään kolmeen ammattikorkeakoulun koulutusohjelmaan tai toisen asteen ammatilliseen koulutukseen ylioppilaskiintiöstä.

Mainituista kolmesta koulutusvaihtoehdosta yksi voi olla yhteishaun piiriin kuulumaton, tutkintoon johtava, ammatillisia valmiuksia edistävä koulutus tai peruskoulun oppimäärän suorittaneella vastaavasti hakeutuminen lukioon.

Mikäli nuori ei tule valituksi varsinaisessa yhteishaussa, hänen tulee hakeutua työ- ja elinkeinotoimiston osoittamiin peruutuspaikkoihin sekä osallistua seuraavaan yhteishakuun. Mutta ongelmaksi muodostuu tilanne, että nuori tulee valituksi koulutuspaikkaan, josta ei ole lainkaan kiinnostunut ja sijaitsee kaukaa kotipaikkakunnalta. Saatu koulutuspaikka on otettava vastaan, jotta ei menetä työmarkkinatukea.

Tai kolmas esimerkki. Työtön mies ei voi ottaa vastaan työtä, josta saa 7 euroa 57 tunnilta, mikä tarkoittaa kuussa noin 1200 euroa bruttona, mistä tulosta vuokran, sähkön, vesi- ja puhelinkulujen jälkeen jää elämiseen 173 euroa. Jos työtön mies jatkaa työttömänä elämistään, hän saa sosiaalitoimistosta 467 euroa joka kuukausi elämistä varten ja vuokra ja muut kulut hoidetaan.

Tai neljäs esimerkki. Tarjolla on oppisopimuskoulutusta, mutta edellytyksenä on vähintään yli vuoden työttömyys. Miksi vähenmmän työttömänä ollut on huonompi vaihtoehto? Haluammeko odottaa, että kaikki ehtivät olla työttömänä vähintään vuoden, jotta yrityksen kannattaa työtön työllistää? Mitä pidemmäksi työttömyysjakso  muodostuu sitä suurempi vaara on, että hankittu ammattitaito rapistuu, henkilön innostus työnhakuu vähenee ja lopulta on vaarana syrjäytyminen.

Mielestäni mitä nopeammin katkaisemme työttömyyden sitä parempi.

Olen kokenut työttömyyden neljä kertaa. Nuorisotyöttömyyden kerran ylioppilaskirjoitusten jälkeen ja aikuistyöttömyyden kolme kertaa lamavuosina 1988-1992, jolloin elinkeinoelämän rakenteet ryskyivät monella alalla ja heijastuivat moneen yritykseen. Tuotannollis-taloudellisin perustein kolme kertaa koin työttömän arjen. Joka kerta työllistyin lyhyemmän tai pidemmän ajanjakson jälkeen. Kolmas kertaa söi minua todella kovasti ja tuo aika kasvatti ja vahvisti monin eri tavoin. Siksi nuorisotyöttömyyden, aikuistyöttömyyden katkaiseminen on niin tärkeä asia minulle.

Matkalla elämänkaariin

Elämänkaareen kuuluvat eri vaiheet: lapsuus, nuoruus, aikuisuus ja vanhuus. Mielestäni on hyvä, että julkisen sektorin ajatteluun on tullut mukaan uutena näkökulmana asiakkuuden hallinta. Kuntalaisten näkökulmasta tämä tarkoittaa kuntalaislähtöisyyttä. Julkisen sektorin palveluiden rakentamisen pitäisi lähteä kuntalaisten tarpeista, ei organisaatiorakenteista eikä tuotteista ja palveluista itsestään. Lapsilla, nuorilla, lapsiperheillä, työikäisillä, ikäihmisillä on erilaiset tarpeet eri elämänkaaren vaiheessa. Eri ikäryhmien sisälläkin on erilaisuutta.  Palveluiden ja palveluprosessien suunnitelmista on huomioitava, että kuntalaiset tarvitsevat erilaisia palvelutasoa ja saatavuus merkitsee eri ihmisille eri asioita: nopeiden, sähköisten 24/7-palveluiden rinnalle tarvitaan paljon asiakastyötä vaativia pitkäkestoisia palveluita, joissa eri sektoreiden ihmiset tekevät yhteistyötä kuntalaisen hyväksi.  Julkisen sektorin tietojärjestelmistä pitäisi tulevaisuudessa pystyä saamaan tietoa ikäryhmittäin, jotta voimme luoda elämänkaarityölle tavoitteita ja mittareita sekä seurata ja analysoida niitä.

Julkisen sektorin on kasvatettava hyvinvointia lisäämällä kuntalaisten osallistumista, vaikuttamista ja valinnanvapautta. Elämänkaaren eri vaiheissa on kuntalaisilla erilaisia tarpeita. Kuntalaisilla voi olla ideoita, näkökulmia, joita voi hyödyntää palveluita kehitettäessä. Samaan aikaan on uudistettava palveluprosesseja ja kehitettävä monituottajamalleja, jotka lisäävät tuottavuutta ja synnyttävät uutta liiketoimintaa. On hienoa, että viiden yhdistyvän kunnan yhdistymissopimukseen on kirjattu tavoitteiksi kuntalaislähtöisyys, osallisuuden ja vaikuttamisen lisääminen, valinnanvapaus ja monituottajamallit.

Julkisen sektorin on muututtava: siilo- ja sektorimaisuudesta hallintokuntien rajat ylittävään yhteistyöhön ja palvelukokonaisuuksien rakentamiseen. Tavoitteena pitää olla ihmiskeskeisempi ja tehokkaampi julkishallinto, jossa arvostetaan asiakasrajapinnassa tehtävää työtä ja jossa kehitetään jatkuvasta esimiehisyyttä ja johtajuutta, mikä merkitsee henkilöstön arvostamista ja osaamisen jatkuvaa kehittymistä.

Uuden Oulun yhdistymissopimuksessa on todettu, että henkilöstö on tärkeä. Henkilöstösopimus oli yksi ensimmäisistä sopimuksista, joka hyväksyttiin. Henkilöstön osalta matka on vielä syksylllä 2012 pahasti kesken, koska 13000 henkilön erilaisten työtehtävien arviointi ei ole yksinkertaista ja työtehtävien arviointi on tehtävä ennen palkkojen harmonisointia. Henkilöstön osaamisen kehittämiseen on kiinnitettävä jatkuvaa huomiota. Henkilöstö on voimavara. Tulevaisuudessa osaamisen kehittäminen korostuu entisestään. Yhteiskunta sähköistyy kovaa vauhtia. Kuntalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen lisääntyessä henkilöstökin tarvitsee uudenlaista osaamista niin asiakasrajapinnassa kuin palveluiden kehittämisessä, valmistelutyössä ja palvelupäätösten käytäntöön viemisessä. Maailma monimutkaistuu kaiken aikaan, mikä sekin vaatii kuntalaisvaikuttamisessa ja verkoissa syntyvän tiedon uudenlaista analysointia ja hallintaa.

 

Kuntalaislähtöisyydessä olemme Oulussa vasta alussa. Uuden Oulun johtamisjärjestelmässä kuntalaislähtöisyys ei vielä konkreettisesti näy, koska kuntalaislähtöisyys lähtee ihmisistä. Se mitä tapahtuu aressa, ratkaisee. Kuntalaislähtöisyyttä rakennetaan vielä monta vuotta. Pelkästään toimivan asiakaspalauteprosessin  rakentaminen kestää oman aikansa. Elämänkaaret on huomioitu apulaiskaupunginjohtajien toimenkuvissa ja johtosääntöjen rakentelussa, mutta jalkauttaminen on vasta alussa. Tulevaisuudessa Oulun konsernipalveluihin sijoitettu Asiakkuuden hallinta toteutuessaan muuttaa vielä monia asioita. Uuden Oulun rakentaminen Arto Kosken mukaan taisi kestää ainakin kolme seuraavaa valtuusto kautta. Siis vasta kahdentoista vuoden päästä voimme oikeasti arvioida yhdistyvää Uutta Oulua.

Hyvää matkaa Uusi Oulu!

 

Tekemisen meininkiä

Aloitan positiivisesti. Uskon, että katseet kääntyvät Pohjois-Suomeen. Elinvoimaa saamme elinkeinoista. Täällä meillä on uskoa ja unelmia. Meillä on tekoja. Järjestämme Teollisuus Summitteja ja talous- ja suurhankeseminaareja. Me laadimme kannanottoja ja jaamme tietoa. Taistelemme väylämaksujen poistamiseksi ja kuljetustukien saamiseksi Ruotsin tasolle. Yhdessä veimme eteenpäin Pohjanmaan ratahanketta. Nyt metri metriltä kunnostus etenee. Oulunsalon lentokentän hankekin eteni, vaikka aluksi tuntui, ettei kukaan uskonut sen tarpeellisuuteen. Oulun satamaväylän syventäminen on taistelulistalla. Lobbaamme päästökauppaan bench marking -periaatetta ja Itämeren laivaliikenteelle kuljetustukia. Kaivoksia on jo: Laiva, Talvivaara, Silver,…Tuulipuistoja. Ydinvoimapäätös on syntynyt. Uskomme, että tekemällä kovasti töitä Oulun alueen rakennemuutoksesta nousemme voittajina. Uusia yrityksiä osaamisen pohjalle syntyy joka päivä. Uskomme Oulussakin kaivosteollisuuden, ydinvoimarakentamisen tulevaisuuteen yhdessä matkailun kanssa. Hiljaisuus, kylmyys ja pimeys voivat olla tulevaisuuden eksoottisia myyntivaltteja. Näemme teollisuuden ympäristöhaitat ja luonnon aarteet. Uskomme, että ongelmat ja yhteentörmäykset on vältettävissä. Oma tarinansa on sillä, miten elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä pitäisi todella parantaa ja mitä esteitä voittaa, jotta Pohjois-Suomen elinkeinoelämällä olisi kilpailukykyä maailmalla. Ainakin myynti-, markkinointiosaamista tarvitsemme lisää ja sitä tietoa ja taitoa, miten kansainvälistyminen onnistuu. Lopetan yhtä positiivisesti. Matka on vasta alussa. Tekemisen meiningillä onnistumme yhdessä.

Talous on yksinkertaista

Talous on yksinkertaista. Tulojen pitää riittää omiin menoihin ja investointeihin. Niin se kuntataloudessakin. Toimintatulojen on katettava toimintamenot. Erotuksen pitää kattaa poistot ja investoinnit.

Talous tiukkenee. Tulevaisuus ei lupaa helppoja aikoja kunnille eikä kaupungeille. Uudessa Oulussa ja monessa muussakin kunnassa toimintamenot kasvavat nopeammin kuin tulot. Verotulot vähenevät. Valtionosuudet vähenevät. Yhteisöverot tulot ovat pudonneet Oulun elinkeinoelämän rakennemuutoksen myötä vuoden 2007 noin 100 miljoonasta eurosta ensi vuoden 33 miljoonan euroon.  Kun tuloista vähennetään menot, jäljelle jää erotus, jolla sitten hoidetaan lainat, rahoituskulut, poistot ja investoinnit. Hoidetaan, jos kassassa on rahaa jää.  Jos rahaa ei ole, otetaan lainaa tai keksitään jotain muuta. Vuosikate-ennuste Uudessa Oulussa on 40 miljoonaa euroa, investoinnit on 182 miljoonaan. Yhtälö on mahdoton, mutta mitä sinä tekisit?

Tulopuoli on ongelmallinen. Verojen korotus on kuin henkilökohtaisella tasolla palkankorotus, kyllä siihen pian tottuu ja pian se on kulutettu. Valtionosuusleikkaukset ovat asia, johon et voi vaikuttaa – se tulee annettuna tekijänä. Yhteisöverotuloja voisi saada lisää, mutta tänä päivänä perustetut yritykset vaikuttavat kunnan kassaan pitemmällä tähtäyksellä. Mitä jää jäljelle?

Toimintamenoille on tehtävä jotakin. Niinhän me tekisimme kotitaloudessakin. Mistä saavutetusta edusta sinä voisit luopua, jos on pakko?  Minkä asian tekisit toisin? Jokaisella meillä on jokin hyvä ehdotus asian ratkaisemiseksi –kerro se minulle.  Investointeja meidän on harkittava uudelleen. Investointeja voi tehdä vain niin paljon kuin pystyy maksamaan. Mistä investointihaaveesta olisit valmis luopumaan tai minkälaisen investoinnin asettaisit muiden edellä? Nykyisiä meneillään olevia investointeja on vaikea keskeyttää, mutta tulevaisuuden investointeja me voimme miettiä uudelleen.  Miten voit tehdä uudistavia investointeja, jotka vaikuttavat siihen, että nykyiset käyttömenot kokonaisuudessaan laskevat? Haastan sinut uudistamiseen ja kehittämiseen. Minkälaisia uudenlaisia palveluita toivoisit? Milloin ja missä sinun pitäisi saada palvelua? Kumpi on tärkeämpää – se että palvelu on fyysisesti lähellä tai helposti saavutettavissa 24/7? Minkä asian voisi oikeasti tehdä pois. Tämä on haaste ja mielenkiintoinen mahdollisuus.  Kerro minulle, vien ideasi nimelläsi  eteenpäin, jos haluat. 

Kilpailukyvyllä lisää työpaikkoja

 

Tänään olen pohtinut monta kertaa elinvoimaa, elinkeinopolitiikkaa ja kilpailukykyä. Siis käytännössä yrittäjyyttä, työtä ja työpaikkoja.

Elinkeinoelämän kilpailukyvyn parantaminen on yksi Oulun kauppakamarin tehtävä ja painopiste. Suomi tarvitsee teollisuutta, kauppaa, palveluita ja vientiä. Niin sitä tarvitsee Oulu ja Pohjois-Suomikin. Elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantaminen ja toiminnan esteiden poistaminen tarvitsee yritysjohtajien ja kuntapäättäjien vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Tänään monet yritykset joutuvat maailmanlaajuisen talous- ja velkakriisin sekä vientimarkkinoiden uusjaon vuoksi etsimään uutta suuntaa toiminnalleen. Haasteet ovat globaaleja, mutta moniin asioihin voimme vaikuttaa joko paikallisesti tai kansallisesti.

Haasteiden ratkaisemiseksi tarvitsemme yhteistyön ja vuoropuhelun lisäksi ennakkoluulottomuutta ja uudistushalua. Elinkeinoelämän keskusliitto EK on tehnyt kuntien yritysilmastotutkimuksen nyt kolmatta kertaa. Mukana tarkastelussa on jälleen 25 seutukuntaa ja 50 kuntaa, joista EK sai eniten yritysjohtajien vastauksia. Mitä tämä suuntaa antaava tutkimus meille kertoo?

Kuntien ja yritysten yhteistyötä on lisättävä ja syvennettävä. Elinkeinopolitiikassa pitää kiinnittää huomiota kasvuyrityksiin, mutta samaan aikaan myös pidempään toimineisiin yrityksiin. Kunnilta yritykset odottavat uudistumiskykyä ja lisää osaamista yritysvaikutusten arviointiin ja julkisiin hankintoihin. Uudessa Oulussa olemme päättäneet ottaa käyttöön yritysvaikutusten arvioinnin, mikä on erinomainen asia. Tutkimuksen mukaan yritysjohtajat arvioivat, että kaikki poliittiset päättäjät eivät vielä ymmärrä, miten päätökset vaikuttavat käytännössä yritysten toimintaedellytysten paranemiseen tai heikkenemiseen. Monien yritysjohtajien mielestä kuntien viranhaltijat ja päättäjät eivät tunne yritysten tarpeita ja tulevaisuuden menestystekijöitä tai uhkia. Jos ei tunne tarpeita tai näe tulevaisuuden toimintaympäristöä, on vaikeata tehdä oikeita elinkeinoelämää tukevia päätöksiä. Erityisesti yritykset toivovat kunnilta apua osaavan työvoiman löytämisessä, kansainvälistymisessä ja omistajanvaihdoksissa.

Teollisuuden ja viennin kilpailukyky ovat olleet Oulun kauppakamarin teollisuusvaliokunnan mietittävänä. Teollisuusvaliokunnassa on uskoa viennin ja talouden dynamiikkaan. Pohjois-Suomen teollisuuden teesit ovat:

1. tuontienergiasta vapaa Suomi

2. metsien talouskäytön lisääminen

3. merikuljetusten rikkidirektiivin peruutus ja kuljetusten kompensointi

4. kuljetustukilain uudistamistarve

5. ekologisuus ja ympäristömittarit yhteistyönä

6. viranomaisille kehittämisasenne

7. teknologialla kilpailukykyä ja teollisuus ketteräksi

8. yritystoiminnan ja viennin rahoituksen saatavuutta ja ehtoja parannettava.

On osattava tehdä päätöksiä, jotka lisäävät teollisuuden kilpailukykyä. Viime aikoina on tehty liikaa päätöksiä, jotka ovat lisänneet teollisuuden kustannuksia ja siten heikentäneet mahdollisuuksia menestyä kansainvälisessä kilpailussa.

Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä voidaan parantaa tai heikentää mm. maakuntakaavan valmistelussa. Tänään oli yhdistymishallituksessa käsittelyssä Pohjois-Pohjanmaan Maakuntakaavan lausunto, joka oli valmisteltu pääosin virkamiestyönä. Elinkeinoelämän näkemykset tulevaisuuden suunnasta, toimintaympäristön painopisteen muuttumisesta pohjoiseen näkyi valitettavan huonosti. Onneksi maakuntakaavan valmistelu jatkuu, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Työ on aloitettava tänään.

Lisää lääkkeitä nuorten syrjäytymiseen

Luin tänään Kalevan verkkosivuilta brittiraportista nuorten uusavuttomuudesta. Tämän raportin mukaan seitsemän kymmenestä ei osaa ommella nappia, kahdella kolmesta ei ole minkäänlaista hajua, miten hylly laitetaan seinälle, 40 prosenttia ei osaisi korjata vuotavaa hanaa ja kahdeksan kymmenestä ei ole koskaan vaihtanut autoonsa öljyjä.

Hiljainen arvokkaan vanhemman sukupolven tietotaidon ja arjessa selviytymisen osaaminen lähtee kotoa. Olen vanhemmiltani saanut arvokkaan käytännön opin elämässä selviytymiseen. Vanhempani ja isovanhempani ovat kaikki opettaneet minulle elämän perustaitoja, kuten opettaneet ruuanlaittoa, siivousta, pyykinpesua, kaupassa käyntiä, pyöränkumin paikkaamista, vaatteiden ja huonekalujen huoltoa ja korjaamista, kalojen pyydystämistä ja valmistamista, teltan pystyttämistä jne. Isovanhempani näyttivät, miten lehmät lypsetään, heinät nostetaan seipäille, perunaa kasvatetaan ja leipää leivotaan. Nekin ovat olleet tärkeitä oppimisen paikkoja, vaikka tänä päivänä minun ei tarvitse lehmiä lypsääkään tai nostaa heinää seipäille. Perustaitoja olen halunnut opettaa omille lapsilleni ja nyt myös lapsenlapsilleni.

Yksi lasten kasvattamisen perusperiaatteistani on ollut tehdä itsestäni tarpeeton niin, että siivet kantavat, kun lapset muuttavat pois kotoa. Elämän perustaitojen oppiminen helpottaa nuoren arjessa selviytymistä ja säästää rahaa. Tätä lääkettä voimme kukin kotonamme antaa lapsillemme, jotta nuorten siivet kantavat tulevaisuudessa. Mielestäni kotitaloustunnit peruskouluissa ovat osa hyvää suomalaista koulujärjestelmää, joka antaa tärkeitä eväitä elämiseen. Kolmannella sektorilla mm. Marttaliitto alueellisine yhdistyksineen ovat vuosia kantaneet oman vastuunsa edistämällä kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta. Tämän tyyppistä suomalaisen hyvinvoinnin edistämiseksi tehtävää työtä kannattaa laajentaa ja tukea tulevaisuudessakin.

Lääke nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn

Nuorten syrjäytymisen ennalta ehkäisy alkaa siitä hetkestä, kun lapsi syntyy. Anna aikaa, anna rajoja ja anna rakkautta. Anna vastuuta, velvoitteita ja vastuullista vapautta lapsen, nuoren kehityksen mukaan. Kuuntele ja ole läsnä. Avaa ovi lasten ja nuorten kavereille, tarjoa mehua tai keitä kahvit. Minun oveni on ollut aina auki lapsille ja nuorille, tulla ja mennä.

Katseet pohjoisessa

Ilmastonmuutos etenee. Napajää sulaa. Uusi pohjoinen ulottuvuus avautuu. Uusia pohjoisia merireittejä kokeillaan jo. Logistinen asema muuttuu. Luonnonvarojen hyödyntäminen helpottuu.  Suomelle nämä ovat tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Meillä on vahvuuksia, joiden pohjalle voimme rakentaa uutta hyvinvointia. Suomi on turvallinen, tehokas vakaa maa, jossa on hyvät tietoverkot, erinomainen koulutustaso ja kohtuullisen notkea hallinto. Suomi on pieni ja tehokas. Pohjois-Suomi on asuttu alue, jossa on tietoverkko, lentokentät ja yliopistot. Pohjois-Suomessa ei ole rautatietä jäämerelle. Pitäisikö nyt rakentaa uusi nopea kuljetusreitti, joka vaikuttaisi laajasti energiahuoltoon, logistiikkaan, raaka-ainekuljetuksiin ja huoltovarmuuteen.

Kaivosteollisuus on käynnistymässä ja se on uutta tulevaisuutta. Toivottavasti Pohjois-Suomesta ei tule vain raaka-ainetuottaja. Jalostusteollisuutta olisi pystyttävä kehittämään kaivosten läheisyyteen. Ympäristöteknologian ja arktisen osaamisen kehittämistä on jatkettava.

Arktinen luonto, maisemat ja luonnonantimet ovat vetovoimaa, eksotiikkaa ja tunnetta. Porotalous ja marjastus ovat arvokasta perinnettä ja tätä päivää. Päivän kysymys on: Miten hyödyntää uudet mahdollisuudet säilyttämällä myös arktiset aarteet? Katseet kääntyvät pohjoiseen. Pohjois-Suomessa eri sidosryhmien on keskusteltava saman pöydän ääressä ja löydettävä yhdessä yhteistyön kestävä pohja ja yhteinen tahtotila ja suunta. Kun on yhteinen tahto, tien tekeminen uudelle tulevaisuudelle on paljon helpompaa ja eri toimijat löytävät oman roolinsa yhteisen maalin tavoittamiseksi.

Kokoomuksen vaa…

Kokoomuksen vaaliteemat ovat useimmat itse koettuja ja lähellä sydäntäni.

Turvallinen lapsuus ja kivat korttelit

Minulle on tärkeää, että kaikilla lapsilla olisi turvallinen lapsuus niin kuin itselläni oli. Maalta Haukiputaalta Ouluun muuttaneet vanhempani muuttivat Oulun Kaukovainiolle 60-luvun lopulla. Nopeasti kasvaneella lähiöllä oli monet kasvot. Minulle se tarjosi turvallisen ja elämänläheisen kasvuympäristön, lentopallon ja hiihdon harrastaminen oli helppoa ja kerrostalo mukavine naapureineen toi kivan arkirytmin elämään. Asuinalueiden on hyvä olla erilaisia, eri elämäntilanteissa tarvitset erilaisia ympäristöjä. Olen asunut keskellä kaupunkia Kauppurienkadulla, idyllisessä Toivoniemessä, viehättävällä Välivainiolla, Kiimingissä maalla kolmentoista postilaatikon tiellä ja nyt Jäälissä metsänreunalla.

Byrokratia kuriin.

Enemmän yhteistyötä, vähemmän omien sektoreiden ja rahojen puolustamista. Suomalainen yhteiskunta on pilkkoutunut moniin pieniin hallinnollisiin sektoreihin, joiden sisällä on pyritty kehittämään omaan toimintaan. Samalla on rakennettu rajoja toisiin sektoreihin. Nyt on kuitenkin aika rakentaa hyvinvointia yhteistyöllä ja tehdä monialaista  yhteistyötä. Ihmisen hyvinvointiin kuuluu kaikki. Yhdyskuntarakentamisesta opetukseen, päivähoitoon, sosiaali- ja terveyspalveluihin, nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntapalveluihin. Palvelujen rakentaminen lähtee asiakkaiden tarpeista.

Enemmän yrittäjyyttä ja lisää työpaikkoja.

Työpaikat syntyvät yrityksissä. Työpaikkoja syntyy, kun Suomessa kannattaa yrittäjyyttä. Yrittäjyyden koulutus olisi hyvä aloittaa jo peruskoulussa. Pienin ihmisen yritys on oma kotitalous. Sparraan vapaaehtoisesti ja innostuneesti oululaisia kansainvälistyviä yrityksiä, koska haluan olla mukana rakentamassa menestystarinoita – niin pieniä kuin suuria.

Apua ennen hätää ja hädän hetkellä.

Toimivalla varhain, vältetään monet vaivat ja ongelmat. Ajoissa hoitoon, yhdeltä luukulta palvelut. Hoitoketjut saumattomiksi.

Nuoret kiinni elämää.

Nuorille on järjestettävä järkevää tekemistä ja normaalia arkirytmiä. Jokaiselle nuorelle on taattava joko koulutus- tai työ- tai työharjoitteluapaikka, oppisopimuspaikka. Matalalla kynnyksellä kiinni elämään. Vanhempien tehtävä on luoda arkeen rytmiä ja tarpeellisuuden tunnetta. Jokainen on meistä tärkeä.

Valinnan vapautta palveluihin

Ihmiset ovat erilaisia ja tarvitsevat erilaisia palveluita. Palveluiden järjestämisen osalta kunta määrittelee laadun kriteerit ja kertoo vaihtoehdoista. Kuntalainen päättää.

Virtaa vapaa-aikaan

Lapsi, nuori, työikäinen tai ikäihminen. Jokaiselle kuuluu vireä vapaa-aika. Turvalliseen lapsuuteen ja nuoruuteen kuuluu elämään hyvinvointia tuova vapaa-aika. Työikäisten hyvinvoinnista on pidettävä huolta joka päivä, jotta jaksaisimme yhä pidempiä työuria. Keinoja on monia. Esimiehenä pitkään toimineena hyvässä suomalaisessa yrityksessä olen nähnyt miten työhyvinvointiin satsaaminen kannattaa. Entistä terveemmät ikäihmiset ovat meille rikkau

Ennakkoluulottomia ideoita – niitähän riittää.

Yhdessä päätämme ja yhdessä teemme.