Onni on sujuva arki

Onni on sujuvaa arkea ja parempia palveluita. Jokaisen tavoitteena on sujuva arki, mikä on jokaiselle eri elämäntilanteessa eri asia: lapsiperheille, uusperheille, yksinhuoltajille, työikäisille, ikäihmisille, eri ikäisille sinkkuperheille, kotoa toiselle paikkakunnalle muuttaville nuorille. Kunnan peruspalveluiden pitäisi pystyä joustamaan eri elämäntilanteiden mukaan. Palveluiden tulisi olla helppoja löytää ja helppoa käyttää. Kuntalaisille pitäisi olla oikeus valita, mikä hänelle sopii parhaiten.  Laaja valinnanvapaus tarkoittaa parempia palveluita. Kuntalaisten tarpeet on tunnettava, jotta pystyy tarjoamaan oikeanlaisia vaihtoehtoja kustannustehokkaasti oikeissa kanavissa oikeaan aikaan.  Ennaltaehkäisevät palvelut ovat ykkösasia, koska oululaisten keski-ikä on 34,5 vuotta ja lapsissa ja nuorissa on tulevaisuutemme.  Työikäisten ja ikäihmistenkin palveluissa kannattaa miettiä, mitkä palvelut parhaiten investoivat tulevaisuuteen.  Arvostan lähikoulua, päiväkotia, neuvolaa ja terveydenhuoltoa enemmän kuin virasto- ja hallintorakennuksia.  

Arvostan panostamista elinkeinoelämään, koska työpaikat luovat hyvinvointia jokaiseen päivään. Vahvaa taloutta meidän on yhdessä rakennettava ja uskallettava tehdä valintoja, jotta ratkaisut kantavat pitkälle tulevaisuuteen ja verotulot käytetään tehokkaasti. Turhaa velkaa emme saa ottaa, mutta velkaa on pakko ottaa. 

Kuntalaisten vaikuttamista ja osallistumista on lisättävä, tuettava ja siihen on kannustettava. Meidän on hyvä rakentaa uudenlaisia nopeita ja vuorovaikutteisia vaikuttamisen kanavia, jolloin kuntalainen voi suoraan ottaa osaa mielipiteillään valmisteluun, valintoihin ja päätöksentekoon. Kaikille yhdistyksille, yhteisöille ja vaikuttajaryhmille on pystyttävä luomaan toimiva kanava kuntaan päin. Yhtä tärkeää on muistaa, että yksittäinenkin kuntalaisen pitäisi pystyä helposti ja nopeasti tehdä aloite, kysely tai saada oma asia liikkeelle joko sähköisesti ja perinteisesti ja niin, että hän pystyy seuraamaan helposti, miten hänen vireille laittamansa asia etenee.

Sujuva arki syntyy pienistä asioista.

Kynttilähetkiä odotellen.

Syksyn pimenevät illat ovat tulleet. Ulkoliikunta on siirtynyt sisätiloihin. Kodissa syttyvät kynttilät ja illat rauhoittuvat.

Tulevaisuus alk…

Tulevaisuus alkaa tänään

Millaisen ehdokkaan sinä haluat? Tulevaisuuden rakentajan? Mahdollisuuksien näkijän? Yhteistyökykyisen kehittäjän? Uudistuksia ajavan tekijän? Tulevaisuuden rakentajat, uudistajat ja mahdollisuuksien näkijät ovat vaikean tehtävän edessä. Jos haluaa uudistaa hyvinvointiyhteiskuntaa ja turvata laadukkaat peruspalvelut tulevaisuudesta, on pakko tehdä valintoja ja luopua samalla jostakin vanhasta. Tulevan neljän vuoden päättäjät tarvitsevat yhteistyökykyä ja rohkeutta tehdä vaikeitakin päätöksiä.

Uusi Oulu on ikärakenteeltaan Suomen nuorin kaupunki, keski-ikä on vain 34,5 vuotta. Samaan aikaan harmaantuvien joukko kasvaa., koska me suomalaiset elämme terveenä entistä pidempään, mikä on tosi hieno asia. Ikääntyminen muovaa Suomea. Nyt Suomessa on 53 eläkeikäistä ja lasta sataa työikäistä kohti. Viidentoista vuoden päästä meillä on 75 eläkeläistä ja lasta työikäistä kohden. Samaan aikaan, kun tekijöiden määrä vähenee ja tulot monissa kunnissa vähenevät, tarvitsemme yhä enemmän hoivapalveluita. Nyt on pikaisesti tehtävä tulevaisuuden päätöksiä, jotta selviämme uudesta tilanteesta.

Nyt on helppo sanoa, että nostamme veroja, taksoja ja maksuja, mutta nämä tulot ovat kuin palkankorotus, joka on syöty pian ja kunnan kassa on jälleen tyhjä, jos samaan aikaan emme tee jotain muuta ja jotain uutta. On helppo esittää ratkaisuksi palveluiden leikkaamista ja supistamista, mutta aika nopeasti leikkaukset ja supistuksetkin tulevat tiensä päähän. Nyt tarvitsemme uusia ratkaisuja ja rohkeutta.

Voimme uudistaa palvelurakenteita, toimintatapoja, asiakkaan palveluprosesseja. Voimme toteuttaa fyysisten toimipisteiden sijaan monia palveluita etäpalveluina, liikkuvina palveluina, yhteispalvelupisteinä. Voimme lisätä palveluiden saatavuutta ja palvelutasoa. Miltä tuntuisi saavuttaa tietyt neuvonta- ja asiointipalvelut 24/7. Tänään se on jo mahdollista. Tarvitsemme rohkeita tekijöitä ja päättäjiä, jotka uskaltavat uudistaa, parantaa ja kehittää, oli kyse sitten terveys-, liikunta- tai vanhuspalveluista, yritysten toimintaedellytyksistä tai osaamisesta.

Jos on uskoa ja haaveita, on myös keinot toteuttaa unelmat

Palan, jotta muut syttyisivät.

 

Tavoitteena onnelliset oululaiset

Uuden Oulun yhdistymisen rakennustalkoissa on pohdittu, että voiko yhdistymisen tai Uuden Oulun tavoitteena olla onnelliset oululaiset. Osa on sitä mieltä, ettei voi. Osa taas sitä mieltä, että kyllä voi. Asetun itse Kyllä -puolueen kannalta, kunha muistamme, että onnellisuus on eri ihmisille eri asioita ja ettei vanha Oulu eikä Uusikaan Oulu voi rakentaa ihmisen koko onnellisuutta. Uusi Oulun kaupunki voi luoda edellytyksiä onnellisuudelle tai poistaa onnellisuuden esteitä omalta osaltaan.

Onnellisuuden ohjelma voi olla erilainen eri ikäryhmissä. Kaikissa ikäryhmissä on kyse kuitenkin samaan aikaan sekä fyysisestä, sosiaalisesta ja henkisestä hyvinvoinnista. Perusasioista kaikki lähtee. Uuden Oulun kannalta ihan peruspalveluista, jotka vaikuttavat, tukevat, ennaltaehkäisevät, hoitavat ja mahdollistavat.

 

Erityisen tärkeää on ennaltaehkäisy ja erilaiset ihmisen elinkaaren muutosvaiheet. Ihmisen elinkaareen muutosvaiheita mahtuu: kotoa päiväkotiin, päiväkodista kouluun, koulusta lukioon tai ammattikouluun tai työelämään, nuoren kotoa poismuuttoa, toiseen asteen koulutuksesta yliopistoon, perheen perustaminen, lapsen syntymä, lapsen vammaisuus, avioero, työttömyys, konkurssi, paikkakunnalta muutto, eläkkeelle siirtyminen, puolison kuolema tai sairastuminen, vanhempien kuolema tai sairastuminen jne. Eri ihmiset ovat erilaisia ja elinkaaren vaiheetkin ovat erilaisia. Muutosvaiheissa on tuki tärkeintä. 

Toivottavasti Uudessa Oulussa on oma Onnellisuuden Ohjelma, jossa erityisesti huomioidaan elämän muutosvaiheet. Uusi Oulu tarvitsee ihmisiä varten sellaisen palveluprosessin, joka kuuntelee ihmistä. 

Uusi Oulu

Uuden Oulun yhdistymishallitus on hyväksynyt Uuden Oulun palvelujen järjestämisohjelman vuodelle 2013. Monille tuleville uusille oululaisille palvelujen järjestämisen linjaukset eivät ole tuttuja ja ohjelman termit vieraita. Kuitenkin tämä ohjelma linjaa tulevaisuuden suuntaa ja luo pohjaa Uuden Oulun kaupungin valtuuston työlle . 

Palveluverkon osalta on palvelujen järjestämisohjelmassa päätetty keskeiset linjaukset. Kuntalaislähtöisyys korostuu, kuntalaisen asema vahvistuu ja valinnan vapaus lisääntyy. Näiden linjausten pitäisi näkyä joustavana ja tarkoituksenmukaisena ja kilpailukykyisenä palveluverkkona, josta päätettänee tämän vuoden marraskuussa. Uusi Oulu on haasteiden edessä: miten palveluverkko voi joustaa kaupungin väestö- ja asutusverkon nopeissa muutoksissa. Uuden Oulun väestö on Suomen nuorinta, keski-ikä on 34,5 vuotta, mutta mekin täällä harmaannumme. Miten luoda kuntalaisen kannalta sellainen palveluprosessi, että hallinnon alat ylittävät palveluketjut toteutuvat saumattomasti? Kuvittele, miten voidaan päiväkoti suunnitella siten, että se on helposti muunneltavissa koulun tai vaikkapa vanhustenhuollon tarpeisiin, mikäli alueen väestörakenne muuttuu nopeasti. Tässä on tuleville kaupunkipäättäjille todellinen haaste. Hyvät ja uudet ideat ovat tarpeen.

Yhdistymissopimus on asettanut Uuden Oulun tavoitteeksi monikanavaisuuden. Millainen on tulevaisuuden palvelu, joka on ajasta, tilasta tai paikasta riippumaton, helposti tavoitettava ja joustava? Voisiko sähköiset tai liikkuvat palvelut ratkaista haasteen? Voisiko kauppakeskuksessa tai asukastuvalla olla terveyskioski, neuvontapiste tai yhteyspalvelupisteitä uusissa paikoissa Uuden Oulun alueella? Lisää haasteita tuleville kaupunkipäättäjille, joilta toivottavasti löytyy edelläkävijyyttä ja kehittämisintoa. 

Yhdistymissopimuksessa on ollut yksi avainsana – lähipalvelut. Jokainen meistä tulkitsee lähipalvelun omalla tavallaan. Lähipalvelu tarkoittaa palvelua, jota usea henkilö tarvitsee päivittäin tai jatkuvasti. Missä Uuden Oulun asukkaat haluavat asioida ja miten? Haluatko lähipalvelun kotisi vai työpaikkasi lähelle? Vai onko lähipalvelu sitä, että voit lähestyä asiantuntijaa yhteispalvelupisteessä etänä tai kotoa käsin?

Uuden Oulun tavoitteena tulisi olla Onnellinen Oululainen, joka viihtyy elinympäristössään, joka on tukee terveyttä ja tuntuu turvalliselta. Siinä on yhdyskuntasuunnittelun iso haaste. Miten rakentaa kestävän kehityksen asunto- ja yritysympäristö, jossa ihmiset viihtyvät ja joka lisää turvallisuutta, omatoimista selviytymistä, vähentää sosiaalia ongelmia, tukee yhteisöllisyyttä, vähentämättä ihmisten yksilöllisyyden kaipuuta? Lisää Uuden Oulun päättäjien haasteita.

Toivon, että haasteet ovat unelmia, jotka toteutamme. Unelmaksi meille kaikille sopisi, että Oulu on maailman paras paikka elää, asua, kasvattaa lapsia, tehdä työtä ja elää hyvää vanhuutta.

Yhdessä Unelmista totta

Aila Postareff-Jurvelin

Marjastus on hyvä harrastus

Joka vuosi kesän sulkiessa silmiään minussa herää marjastaja. Jo kesällä patikoidessani metsissä katselen, missä kukkivat mustikat, puolukat ja hillat. Painan mieleeni hyvät marja-apajat. Metsä on mielen terapiaa kaikille aisteille. Kävely vaihtelevissa maastoissa ylläpitää kuntoa, joskus jopa kohottaakin.

Mustikat on jo pakkasessa. Tänään on puolukoiden vuoro. Poimin omiksi tarpeiksi lähimetsistä. Yllätän perheeni kotimaisilla herkuilla, perinteinen pullataikinaa leivottu mustikkapiirakka on poikani suosikki. Mustikkarättänä kermavaahdon kera ihastuttaa useimmat kahvivieraat. Puolukka on parhaimmillaan survoksena, joka sopii riistalihan lisäksi yllättävän hyvin myös moniin ihan tavallisiin arkiruokiin kuten makaronilaatikkoon. 

Marjastus sopii harrastukseksi kaikenikäisille, mutta nuoria ei juuri metsissä näy. Monelle nuorelle kuitenkin marjastus voisi olla hyvää sesonkityötä ja lisätienestiä.  Marjastamaan voi mennä yksin tai pienellä porukalla. Yritän houkutella nuoria mukaan, jotta voisin välittää perinteitä, luonnontuntemusta, ekologista elämäntapaa ja jakaa suvussa kulkevia suussa sulavia reseptejä. Jos eivät isot aikuistuvat lapset lähde mukaan, otan mukaani lapsenlapselle. Hänelle metsä on suuri seikkailu.

Suosittelen jokaiselle marjastusta. Pienikin matka metsään tekee hyvää mielelle ja kielelle.

Aila

 

Tulevaisuuden hyvinvointipalvelut

Tänään Oulun kaupungin Avaus -hankkeen seminaarissa kuulimme alustuksia, avauksia ja ajatuksia tulevaisuuden hyvinvointipalveluista. Pohdimme yhdessä, millaisia ovat tulevaisuuden uuden sukupolven sosiaali- ja terveyspalvelut, jos palvelumuotoilua ja teknologiaa hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla? Avainsana on asiakaslähtöisyys. Tulevaisuuden hyvinvointipalvelujen suunnittelu ja kehittäminen lähtee asiakkaista. Palveluita ei voi innovoida ilman asiakkaita, jotka käyttävät niitä. Jos palvelut kehitetään organisaatiolle tai sen tarjoamien tuotteiden ja palveluiden ehdoilla, käyttäjät eivät löydä, eivät ymmärrä eivätkä käytä niitä.

Tämän päivän julkisen sektorin toimijan, kaupungin organisaation käyttämä kieli on käyttäjille vieras. Esimerkiksi omakotitalosta haaveilija haluaa ensin tontin ja etsii vaihtoehtoa kaupungin sivuilta, joilta sitä ei löydy, koska tontti löytyy yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut -sivuilta. Äiti tai isä tarvitsee lapselleen päiväkotipaikan, mutta ei löydä sitä kaupungin sivuilta, kun moni ei ymmärrä mennä hakemaan palvelua varhaiskasvatuksen sivuilta. Ensimmäinen askel onnistuneeseen sähköiseen palveluun on, että palvelu on helppo löytää. Viranomaisen kieli on eri kuin käyttäjän kieli. Puhumattakaan lomakkeista ja niiden täyttämisestä. Jokainen lomake sisältää lukuisan joukon viranomaislatinaa. Toinen askel onnistuneeseen sähköiseen palveluun on se, että tarjottavan palvelun kieli on asiakkaan kieltä.

Tulevaisuuden hyvinvointipalvelut ovat sähköisiä palveluita, mutta laitteiden ja ohjelmien pitää olla niin helppokäyttöisiä, että ensi hetkestä viimeiseen hetkeen palvelun käyttö on ketju onnistumisia. Tämän moni suunnittelija unohtaa, kun pitäisi muistaa, että kolmas askel onnistumiseen on helppokäytettävyys. Tämän jälkeen tulee kaikki muu. Sähköiset palvelut ovat ajasta ja paikasta riippumattomia, usein myös monikanavaisia ja laiteriippumattomia. Tulevaisuuden hyvinvointipalveluja tarvitsee useampi ihminen kuin tänään, mutta ihmisiä palveluiden tarjoamiseen on vähemmän. Sähköiset palvelut takaavat tällöin laadukkaat palvelut.

Uskon, että tulevaisuuden hyvinvointipalvelut ovat todella erilaisia huomenna kuin tänään. Emme tarvitse fyysisiä toimipisteitä niin paljon kuin ennen. Omahoito ja sähköiset etäluettavat laitteet lisääntyvät. Ennen soitimme kotiin lankapuhelimeen, jossa joku kotona sillä hetkellä oleva vastasi. Nykyisin soitamme puhelimeen, johon lähes aina etukäteen tietämämme ihminen vastaa. Huomenna soitamme laitteeseen, joka voi olla melkein mikä tahansa (verenpainemittari, auto, saunan kiuas, ilmastointilaite jne). Tänään otimme ensi askeleita tulevaisuuteen ja mielikuvitus lähti lentoon. Esitän Oulun kaupungin Avaus -hankkeelle seuraavaksi innovointiaiheeksi Turvallisuuden.

Yhdyskuntarakentamisella hyvää oloa

Yhdyskuntapalveluiden oikeanlaisilla ratkaisuilla voi vaikuttaa monin tavoin eri ikäryhmien hyvinvointiin. Uusi Oulu voi olla kaupunkisuunnittelussaan edelläkävijä – kaupunki, joka huomioi lapset, nuoret, työikäiset ja ikääntyvät. Uusi Oulu on moni-ilmeinen kaupunki, joka tarvitsee elämää sykkivän keskustan, jossa erityiset nuoret ja opiskeilijat näkyvät ja kuuluvat ja kuitenkin samaan aikaan se on paikka, jossa kaikkien on helppo asioida. Uuteen Ouluun kuulutan luovia ja uusia ratkaisuja: uudenlaisia kaupunkiolohuoneita, pieniä ja isoja elämyksiä silmille, korville ja käsille. Uuden Oulun kannattaa panostaa pihoihin, puistoihin, viheralueisiin ja kevyenliikenteen väyliin ja lähiliikuntapaikkohin. Viihtyisät ulkotilat ovat osa turvallista asuinympäristöä. Viihtyisä ympäristö ei välttämättä merkitse kallista rakentamista, on osattava olla kekseliäs. Yhdyskuntarakentamisella voi helposti lisätä ihmisten kävelyaskelten ja pyöräilykilometrien määrää, lisätä turvallisuuden tunnetta ja hyvää oloa.

Katso ympärillesi. Voitko helposti lähteä kävelemään kadulle, teille, poluille, pihoille, puistoille, metsiin, lähiliikuntapaikkaan? Voitko rullaluistella tai pyöräillä paikasta toiseen? Minkälainen on lähipuistosi? Missä lapset leikkivät? Voiko leikkipuistoissa liikkua vapaasti ja luovasti? Voiko lumet aurata talvella kasoiksi sinne, missä lapset haluavat temmeltää? Voitko istua tai nostaa kuntoa puistoissa ja kävelyreiteillä niin, että samalla nautit näkemästäsi? Kohahduttaako mieltäsi jokin ulkoilmateos kävely- ja pyöräreittisi varrella tai omalla pihallasi tai puistossa?

Miten kuljet koulu- ja työmatkasi? Kaikkialle ei pääse linja-autolla. Uuden Oulun ongelma on joukkoliikenne, mitä on haasteellista kehittää taloudellisesti kannattavalla tavalla tällaisella yhdistyskuntarakenteella ja väestöpohjalla. Palvelutason nostaminen maksaa liikaa. Moni ei halua ymmärtää sitä, miten kallista jokainen uusi reitti tai lisäkilometri on. Järkevämpää olisi rakentaa joukkoliikenne toimivaksi tietyillä pääväylillä ja tukea pääväyliä toimivilla polku- ja kävelytiereitistöillä ja rakentaa pääväylien varteen viihtyisiä polkupyöräkatoksia ja vaikka liikuntaan houkuttelevia onnikan odottelupaikkoja.

Ei kallista, vaan kekseliästä. 

Iloa liikkua ja hyvää oloa Kiimu-Sanomien pääkirjoitus

Liikunnan ilo tarttuu. Liikkuvat vanhemmat liikuttavat myös lapsiaan. Tämä on ollut lempilauseeni jo pitkään. Lapsuuden liikuntamyönteisillä elinoloilla ja nuoruuden monipuolisella liikunnalla sekä liikuntaa tukevilla työpaikoilla ja muuten terveellisillä elintavoilla on liikunnallista elämäntapaa edistävä vaikutus. Kipinä liikuntaan lähtee kotoa. Koulu-, työ- ja asuinympäristön lisäksi urheiluseura voivat puhaltaa kipinään lisää liekkiä. 

 

Kiimingin Urheilijat tarjoaa liikuntamahdollisuuksia tenavista tervaksiin. Pienille lapsille liikuntakerhoja, joista voi löytää hyvän olon ja liikkumisen riemun. Myöhemmin voi tutustua eri lajijaostojen tarjontaan: pesäpalloa, hiihtoa, yleisurheilua, lentopalloa, suunnistusta jne. Nuorille ja aikuisille terveysliikuntajaosto tarjoaa monipuolisia ryhmäliikuntavaihtoehtoja zumbasta kahvakuulaan, stepistä pumppiin ja venyttelyyn sekä gymstickiin. Kuntosalissamme järjestetään aika ajoin ohjattuja starttikursseja. Hyvän Olon Juoksukoulussa voi saada ohjeita juoksuharrastuksen aloittamiseen. Voimailuakin voi seurassamme harrastaa. Tutustu tarjontaamme http://www.kiimu.fi -sivuilla.

 

Lasten ja nuorten tulisi nykyisten liikuntasuositusten mukaisesti liikkua joka päivä 1 1/2 tuntia ja tästä ajasta puolituntia reippaasti. Koulumatka kävellen tai pyöräillen on yksi helppo tapa lisätä päivittäistä liikuntamäärää. Sen lisäksi jokin liikunnallinen harrastus säännöllisesti pitää mielen virkeänä, lisää fyysistä kuntoa ja tuo mukanaan kavereita. Koululäksytkin sujuvat paremmin, kun liikunta lisää keskittymiskykyä. Mitä enemmän lukuaineita koulussa on ollut, sitä tärkeämpää on piristää mieltä liikunnalla. Voit liikkua yksin, mutta voit tulla mukaan Kiimingin Urheilijoiden toimintaan. 

 

Jokainen meistä ikääntyy joka vuosi yhdellä vuodella. Myös ikääntyville liikunta on tärkeää.  Ikääntyessä säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen ehkäisee ja hoitaa monia sairauksia sekä ylläpitää ja parantaa toimintakykyä. Liikkuminen myös ehkäisee kaatumisia ja niihin liittyviä vammoja. Lisäksi liikunta lisää henkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Kiimingin Urheilijat ry:n kolme kertaa viikossa Kimmokkeen kuntosali Kuntolassa kokoontuva Tervasten ryhmä on oiva esimerkki mukavasta terveyttä ja kuntoa edistävästä toiminnasta.

 

Tule sinäkin mukaan toimintaan. Yhdessä voimme tuntea, miten liikunta tuo iloa ja hyvää oloa. Järjestämme myös monenlaisia tapahtumia ja kisoja, joten voit toimia seurassamme myös vapaaehtoisena monenlaisissa tehtävissä.

Lisää liikuntaa ja vähemmän istumista

Olen aloittanut henkilökohtaisen kampanjan lisää liikuntaa ja vähemmän istumista. Liikunnan lisäämisen olen jo kesän alussa aloittanut. Pian alkavat työt ja sitten alkavat kokoukset. Istuminen lisääntyy. On tutkittu, että kroppa kestää istumista vain noin seitsemän tuntia päivässä pidemmällä aikavälillä ja etenkin yhtäjaksoista istumista tulisi tauottaa. Hyvä nyrkkisääntö on välttää yli kahdentunnin yhtä jaksoista istumista. Tauotan jatkossa istumiselämääni. Haastan kaikki yhteisissä kokouksissa istuvat talkoisiin. Kaksi tuntia istumista ja sitten jaloittelutauko. Lyhytkin hetki on parempi kuin ei mitään. Lähde mukaan jaloitteluhetkiin.